28.6.2009 JEE JEE
Huhut vaan lisääntyvät YT-neuvottelujen tiimoilta, kuten myös kaikki muu sonta liittyen aiheeseen. Yllä pariin kertaan mainittu "Narikka" sopi edellisellä kerralla, että henkilöä voi lomauttaa korkeintaan 180vrk vuodessa. Ok, kuullostaa kohtuulliselta.. mutta nyt olivat peruneet sitten senkin ja syöneet sanansa, että näin..!!! Sääntöjen mukaan yli 200 vrk lomautettuna ollut on oikeutettu irtisanomaan itsensä ja saamaan työehtosopimuksen mukaisen 6kk irtisanomisajan palkan, mutta kertoman mukaan tuokin on saatu jo riitautettua. Mielenkiintoisia hetkiä tulevat varmasti seuraavat 6 viikkoa pitämään sisällään niin minulle kuin duunikavereilleni.
Minä, Him Self
- Haukikoira®
- Tzadi, Finland
- Kalamies, Kalastusopas, Kirjailija, Hauen asialla, lasten puolella, naiskauneutta ihaillen, en halua jäädä kummittelemaan.
sunnuntai 28. kesäkuuta 2009
perjantai 19. kesäkuuta 2009
Äiti hoitaa mussun jäljet!!
19.6.2009
Kävin illasta yöhön kalassa Kymillä taas kerran. Ja taas kerran se paikka sai mut miettimään jengin tapoja ja tekemisiä! EI OLE EKA KERTA, eikä varmaan vika..
Paikalla oli kalamiehiä joista muutamalla näytti olevan daamit fölissä. Vähänkö hienoa ett friidutkin eksyy laiturille ihan kalastamaan. Vaan vähemmän hienoa seurasi sitten, ku toinen niistä kolleista sai femman taimenen.
Hieno kala, ei siinä mitään. Hetkisen kuluttua ihmettelin ääneen, että olipas nopea verestys, kun kalaa ei näy roikkumassa? Viereinen heppu totesi ettei ne kai sitä verestäneet, avasivat suoraan ja laittoivat jääkaappiin. Ok, eikai siinä mitään, omahan on kalansa funtsasin. Mutt, yllätys oli kyll vitunmoinen, ku kävin kaapille heittämässä yhdet kuhafileet!! VITTU, OIKEESTI sen jätkän taimen roikku siellä kaapissa ilman pussia valumassa veriä ja limojaan Nyykreenin just pesemän jääkaappin lattialle, jota osa käyttää myös eväiden säilytykseen. Ei tartte olla mikään ydinfyysikko, ett tajuaa miltä se kaappi kohta haisee. Pari kertaa kävi mielessä, ett mä käyn kysymässä siltä jätkältä, ett teet sä himassaski noin? Kävi kans mielessä, ett mitähän se friidu tuumais ku jätkä roikottais limat ja blodit himassa jääkaappiin? Vois olla bänät aika liki???
Kävin illasta yöhön kalassa Kymillä taas kerran. Ja taas kerran se paikka sai mut miettimään jengin tapoja ja tekemisiä! EI OLE EKA KERTA, eikä varmaan vika..
Paikalla oli kalamiehiä joista muutamalla näytti olevan daamit fölissä. Vähänkö hienoa ett friidutkin eksyy laiturille ihan kalastamaan. Vaan vähemmän hienoa seurasi sitten, ku toinen niistä kolleista sai femman taimenen.
Hieno kala, ei siinä mitään. Hetkisen kuluttua ihmettelin ääneen, että olipas nopea verestys, kun kalaa ei näy roikkumassa? Viereinen heppu totesi ettei ne kai sitä verestäneet, avasivat suoraan ja laittoivat jääkaappiin. Ok, eikai siinä mitään, omahan on kalansa funtsasin. Mutt, yllätys oli kyll vitunmoinen, ku kävin kaapille heittämässä yhdet kuhafileet!! VITTU, OIKEESTI sen jätkän taimen roikku siellä kaapissa ilman pussia valumassa veriä ja limojaan Nyykreenin just pesemän jääkaappin lattialle, jota osa käyttää myös eväiden säilytykseen. Ei tartte olla mikään ydinfyysikko, ett tajuaa miltä se kaappi kohta haisee. Pari kertaa kävi mielessä, ett mä käyn kysymässä siltä jätkältä, ett teet sä himassaski noin? Kävi kans mielessä, ett mitähän se friidu tuumais ku jätkä roikottais limat ja blodit himassa jääkaappiin? Vois olla bänät aika liki???
torstai 11. kesäkuuta 2009
Lohestusta Kymillä 2009 Pasin enkka mertsari
11.6.2009
Ostimme Pasin kanssa kauden ensimmäiset luvat ja vältelen uusia metalliportaita laskeuduimme 52 vanhaa porrasta suurin odotuksin laiturille. Rauhallisesti, kuin maisemaa ja miljöötä maistellen kasasimme talven yli odottaneet varusteet yhteen ja sidoimme intuition välittämän perhovalinnan tapsin päähän kuin kruunaamaan koko komeuden. Taskumatti, tuo tinasta tehty monessa mukana ollut ja kolhuja saanut Jägermeisteria sisältävä eliksiiripullo esille, ohut siivu "Jumalille" tai "Haltijoille" (ihan vaan varmuuden vuoksi, jos niitä kuitenkin..), perinteinen "kala minulle" jne. loitsu ja siivut lopuksi myös itselle ja kaverille tietysti.
Olimme valmiit koitokseen..
EHK (EkaHeitollaKala) olisi huima aloitus kauteen, joten sitä piti oikein miettiä mihin kohtaan puntin yrittää lingota 11-kinttuisella vavalla. Voisin melkein väittää, että pientä pettymystä olin havaitsevinani itsessäni, kun kala ei ottanutkaan sille tarjottuun perhoon. Seuraavat pari tuntia tyhjän kelaamista palauttivatkin mieleen nuo viimevuotiset päivät ja illat, kun kalaa ei vaan tullut tuhansista ja taas tuhansista heitoista huolimatta. Ei niitä väkisin saa, uskottava se on taas kerran.
Pasi oli siirtynyt alemmas, ihan tanssilavan kupeeseen heittelemään. Ideana hänellä oli kalastaa pieni pätkä ylälaiturin päätä kaksi heittoa ja kaksi askelta systeemillä. Pätkä läpi ja sen jälkeen perhon vaihto. Ajatukset ja ehkäpä tuntemukset mitkä tulevat, kun huomaa kaverinsa väsyttävän kalaa toisessa päässä laituria ovat aikamoiset. Voin aidosti sanoa jonkun hyvän mielen kaltaisen tunteen kulkeneen itseni läpi, kun lähdin kulkemaan kohti Pasia katsellen samalla kuinka hänen vavan kärki myötäili selvästi suuren kalan liikkeitä. Kerrankin kävi niin, että se kala minkä soi tulevan, tuli myös. Tuo 4.5 kiloinen taimen oli Pasin ensikala Kymiltä ja korkkarilta, ollen samalla myös hänen taimen enkkansa. Nyt, kun muistissa oli myös mennyt kausi, pystyi sanomaan, että reissu oli pelastettu, vaikka muuta ei tulisikaan.
Eihän me tietysti maltettu lähteä ennen kuin sitte joskus yöllä, miljoonan heiton ja yhden kuhan jälkeen. Oli miten oli, hyvä avaus kaudelle, ainakin Pasilla.
Ostimme Pasin kanssa kauden ensimmäiset luvat ja vältelen uusia metalliportaita laskeuduimme 52 vanhaa porrasta suurin odotuksin laiturille. Rauhallisesti, kuin maisemaa ja miljöötä maistellen kasasimme talven yli odottaneet varusteet yhteen ja sidoimme intuition välittämän perhovalinnan tapsin päähän kuin kruunaamaan koko komeuden. Taskumatti, tuo tinasta tehty monessa mukana ollut ja kolhuja saanut Jägermeisteria sisältävä eliksiiripullo esille, ohut siivu "Jumalille" tai "Haltijoille" (ihan vaan varmuuden vuoksi, jos niitä kuitenkin..), perinteinen "kala minulle" jne. loitsu ja siivut lopuksi myös itselle ja kaverille tietysti.
Olimme valmiit koitokseen..
EHK (EkaHeitollaKala) olisi huima aloitus kauteen, joten sitä piti oikein miettiä mihin kohtaan puntin yrittää lingota 11-kinttuisella vavalla. Voisin melkein väittää, että pientä pettymystä olin havaitsevinani itsessäni, kun kala ei ottanutkaan sille tarjottuun perhoon. Seuraavat pari tuntia tyhjän kelaamista palauttivatkin mieleen nuo viimevuotiset päivät ja illat, kun kalaa ei vaan tullut tuhansista ja taas tuhansista heitoista huolimatta. Ei niitä väkisin saa, uskottava se on taas kerran.
Pasi oli siirtynyt alemmas, ihan tanssilavan kupeeseen heittelemään. Ideana hänellä oli kalastaa pieni pätkä ylälaiturin päätä kaksi heittoa ja kaksi askelta systeemillä. Pätkä läpi ja sen jälkeen perhon vaihto. Ajatukset ja ehkäpä tuntemukset mitkä tulevat, kun huomaa kaverinsa väsyttävän kalaa toisessa päässä laituria ovat aikamoiset. Voin aidosti sanoa jonkun hyvän mielen kaltaisen tunteen kulkeneen itseni läpi, kun lähdin kulkemaan kohti Pasia katsellen samalla kuinka hänen vavan kärki myötäili selvästi suuren kalan liikkeitä. Kerrankin kävi niin, että se kala minkä soi tulevan, tuli myös. Tuo 4.5 kiloinen taimen oli Pasin ensikala Kymiltä ja korkkarilta, ollen samalla myös hänen taimen enkkansa. Nyt, kun muistissa oli myös mennyt kausi, pystyi sanomaan, että reissu oli pelastettu, vaikka muuta ei tulisikaan.
Eihän me tietysti maltettu lähteä ennen kuin sitte joskus yöllä, miljoonan heiton ja yhden kuhan jälkeen. Oli miten oli, hyvä avaus kaudelle, ainakin Pasilla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)